Oikea-aikainen ja riittävä kuntoutus tukee työssä jaksamista ja pidentää työuria. Tätä mieltä on Vesa Mäkinen, joka palasi töihin entistä ehomman polven kera.
Jokaisella 25 vuotta työelämässä toimineella pitäisi olla mahdollisuus osallistua työkykyä ylläpitävään kuntoutukseen. Eikä vain mahdollisuus, vaan myös velvollisuus. Näin sanoo työvalmentaja Vesa Mäkinen, 56, jolla on takanaan reippaasti yli 30 vuotta työuraa.
– Liian usein ne, jotka olisivat kuntoutuksen tarpeessa, eivät joko osaa hakeutua tai uskalla myöntää itselleen, että apu olisi tarpeen.
Hänen mielestään kuntoutukseen kannattaa hakea mieluummin matalalla kynnyksellä kuin vasta vuosien kuluttua, jolloin asiat eivät enää helposti korjaudu.
Mieluummin matalalla kynnyksellä kuin liian myöhään.
Mäkinen osallistuu parhaillaan JHL:n luottamusmiehille ja muille henkilöstön edustajille räätälöityyn Kiila-kuntoutukseen. Ensimmäinen jakso Kunnonpaikassa Siilinjärvellä oli viime kesäkuussa, toinen lokakuussa 2019 ja kolmas ja samalla viimeinen runsaan kuukauden kuluttua huhtikuussa.
Meitä on kahdeksan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ryhmä, jossa jokainen on saanut tukea toisilta. Vertaistuki on ollut ihan parasta.
Yksinäinen vastuunkantaja
Vesa Mäkinen luonnehtii tyypillistä luottamusmiestä tunnolliseksi vastuunkantajaksi, jolle tehtävien delegointi ja vastuun jakaminen ei ole helppoa.
– Moni jakaa itsensä liian moneen paikkaan, toimii yhdistyksissä ja saattaa mennä vielä mukaan politiikkaan. Siitä syntyy paineita, ja uhkana on uupuminen ja loppuun palaminen.
Eräs kuntoutuja oli kuvannut tilannetta näin: Kun hän laittaa sormen vesilasiin ja ottaa sen pois, jää veteen aukko. Ei ole ketään, joka sen täyttäisi.
Luottamusmies on vastuunkantaja, joka ei osaa jakaa taakkoja.
Luottamustehtävän hoidossa korostuu yksinäisyyden ohella myös salassapidon taakka.
– Luottamusmies saa tietoonsa asioita, joista ei voi keskustella kenenkään kanssa. Kyse voi olla yksityisyyden piiriin kuuluvasta asiasta tai vaikka tulossa olevasta organisaatiouudistuksesta tai henkilöstövähennyksistä.
Ne ovat isoja asioita, jotka vaikuttavat jäsenistön elämään, mutta joista luottamusmies ei saa hiiskua ennakkoon sanaakaan. Kiila-kuntoutuksessa on kyetty puhumaan luottamusmiehen rooleista ja keventämään taakkoja muiden samassa tilanteessa olevien kesken.
Vanha polvivamma oireilee
Mäkisen motiivi hakeutua kuntoutukseen liittyy työtapaturmaan, joka sattui yli 30 vuotta sitten.
– Olin hitsarina metalliteollisuudessa, kun loukkasin oikean polven. Se on leikattu pariin otteeseen, ja kolmas operaatio saattaa olla vielä edessä, hän kertoo.
Kiila-kuntoutukseen tarvitaan lääkärin B-lausunto.
Sittemmin Mäkinen toimi työnjohtajana ja varastopäällikkönä parissa yrityksessä, kunnes matalasuhdanne vei työpaikat. Hän kouluttautui lähihoitajaksi ja työskenteli ensin psyykkisesti oireilevien nuorten ja sitten kehitysvammaisten parissa.
Viitisen vuotta sitten Mäkinen aloitti Tampereen työvalmennussäätiö Sykkeessä, jossa valmennetaan hankalasti työllistyviä työn syrjään kiinni.
Vaikka työ on fyysisesti kevyttä, on Mäkisen polveen kehittynyt vuosien mittaan osteoporoosi. Lisäksi polvessa on toisinaan kipuja, eikä se taivu normaalisti.
Tällä perusteella hän sai työterveyslääkäriltä B-lausunnon, joka tarvitaan Kiila-kuntoutushakemuksen liitteeksi.
Polven kuntoutusta ja luentoja
Ensimmäinen jakso käynnistyi kunkin osallistujan lähtötilanteen kartoituksella. Sen jälkeen oli ravitsemusterapeutin ja työpsykologin luentoja sekä ryhmä- ja yksilökeskusteluja.
Erityiskiitoksen Mäkinen antaa ryhmän vastuuohjaajalle, fysioterapeutti Outi Luostariselle, jolta hän sai neuvoja polven kuntoutukseen.
Pyöräily, vesijuoksu ja ikämiesten jääkiekko ovat Mäkisen polvelle sopivia harrastuksia.
Mäkinen harrastaa mielellään liikuntaa, mutta tietyt lajit on ollut pakko unohtaa.
Juoksu ja kaikki hyppylajit ovat myrkkyä, mutta pyöräily, vesijuoksu ja luistelu onnistuvat.
Neljä Kiila-ryhmää jäsenille
Tänä vuonna JHL:n jäsenille on tarjolla neljä Kiila-kuntoutusryhmää, jotka on räätälöity eri ammattiryhmien tarpeisiin.
Yksi on tarkoitettu teknisen sektorin työntekijöille, toinen sote-ammattilaisille, kolmas varhaiskasvatuksessa toimiville ja neljäs henkilöstön edustajille (luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, varaluottamusmiehet, työsuojeluasiamiehet sekä JHL-yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit).
– Kaikki ryhmät käynnistyvät viimeistään syksyllä 2020 ja jatkuvat ensi vuoteen. Kannattaa hakea, sanoo JHL:n työympäristötoimitsija Tuula Haavasoja.
Samaa mieltä on Vesa Mäkinen.
– Ajattelin sinnitellä työssä ihan viralliseen eläkeikääni asti. Uutta polvea en Kiilasta saanut, mutta eväitä vanhan kanssa pärjäämiseen.